Voiko vielä silloin toteuttaa unelmiansa? Onko koskaan liian vanha? Miksi vanhetessa tylsistyy? Miksi mikään ei tunnu enää samalta kuin lapsena? Mihin katoaa lapsen mielinen innostus? Kuten joulu. Minulle joulu innostus tulee sillon kun sataa ensimmäisen kerran lunta. Joulu sitten tuntuukin samanlaiselle päivälle kuin muutkin. Olin järkyttynyt kun jokunen joulu sitten heräsin ja huomasin että ei tuntunutkaan enää samalle kuin viime jouluna. Olin surullinen. Olin kasvanut isoksi. Isoksi kasvamisessa ei ole sinänsä vikaa mutta miksi kaikken lapsekkaan innostuksen täytyy kadota? Miksei voi pitää sisällään aina sitä pientä lapsi minäänsä joka jaksaisi innostua joulupukista ja lahjoista?
Miksi ihmiset katsovat pitkin nenän varttaan jos olen tekemässä lumessa lumienkeliä? tekeväthän lapsetkin niin! Kuka on sanonut että "kun olet aikuinen et saa mennä tekemään lumienkeleitä, lumiukkoja tai laskemaan mäkeä!" Miksi sellasia ihmisiä väheksytään? Eikös sellaisia ihmisiä pitäisi kunnioittaa koska heidän sisällään on pieni lapsi eikä heitä hävetä näyttää sitä. Minusta maailman ihanin näky on isä ja äiti telmimässä lapsen kanssa lumihangessa! Niin sen pitäisi mennä. Minä ainakin, vaikka olenkin "jo" kaksikymmentä, käyn pulkkailemassa aina kun on mahdollista ja teen lumiukkoja ja enkeleitä. Se on mukavaa. On ihanaa talvella kastua läpimäräksi ja palella. Sen jälkeen kun menee sisälle, laittaa lämpivät ja liian isot vaatteet päälle,lämmittää kaakaota ja pujahtaa vällyjen väliin. Silloin on onnellinen olo. Tuntuu mukavalle tuhlata kaikki energia lumessa rämpiessä jonka jälkeen pääsee lämpimään rentoutumaan. Olen iloinen että välillä lapsettaa. Se piristää harmaata arkea. Suosittelen sitä muillekkin. Älkää unohtako lapsuuttanne!
Lapsellista talvea:)
Kommentit